HYVÄ RAKENTAMINEN

Jokaisen rakennuksen sekä yksityiskohdan tulee olla kaunis ja toimia hyvin, sekä yksinään, että kokonaisuuden osana, ja myös olla kestävä niin mekaanisesta, staattisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta.
Mikä on kaunista? Kauneus on katsojan silmissä. Julkisivujen katsojia on paljon. Miten katsojan silmä havaitsee muodon, värin ja rytmin? Se riippuu katsojan kokemuksesta, - mitä hän on nähnyt ja mitä on tottunut näkemään?

Kuka arvioi rakennuksen toimivuutta? Sen tekevät rakennuksen käyttäjät. Toimiva rakennus on mukautettu käyttäjien toimintaan. Hyvin toimivan rakennuksen tulisi myös olla sopeutettavissa ajan myötä vaihtelevaan ja muuttuvaan liiketoimintaan.

Mikä on kestävää? Se, mikä ei kulu, tai mikä kuluu kauniisti? Kosketamme tässä esteettisyyttä joten on viitattava katsojan silmään. Kuluminen ja materiaalien uusiminen on myös talouskysymys. Suurin osa kestävyyden tekijöistä on laskettavissa. Esimerkiksi staattinen kestävyys; kestääkö rakennus tai materiaali romahtamatta?  On kysymys turvallisuudesta. Kestävyys tulen ja kosteuden suhteen on myös turvallisuuskysymys. Tulipalo koskee pääasiassa turvallisuutta lyhyellä aikavälillä, kun taas kosteuden suhteen on kysymys terveestä rakennuksesta ja sisäilman turvallisuudesta pitkällä tähtäimellä. Rakennuksen arvioinnissa ekologisesta näkökulmasta on kyse myös pidemmästä perspektiivistä. 
 

Suunnittelu

"Hyvin suunniteltu työ on puoleksi tehty". Niin sanotaan usein. Ja se pitää hyvin paikkansa.

Rakennusprojekti onnistuu todennäköisemmin kun sitä valmistelee etukäteen, riippumatta siitä, onko kyseessä uusi rakennus vai korjaus. Tärkeä osa on ajan käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä suunnittelu että fyysinen rakentaminen vaatii aikasuunnittelua. Suunnitteluprosessi koostuu useista vaiheista, joissa rakennus kuvataan piirustusten ja muiden asiakirjojen muodossa. Luonnosvaiheessa piirustukset tehdään muutamilla yksityiskohdilla, jotta saadaan käsitys rakennuksen laajuudesta. Tässä vaiheessa laaditaan myös alustava aikataulu ja taloudellinen laskelma selvittääkseen kuinka ja mikäli hanke voidaan toteuttaa. Nämä tiedot voidaan kerätä asiakirjaan, jota voimme kutsua projektisuunnitelmaksi. Pienellä projektilla on yksinkertainen projektisuunnitelma ja suuremmalla projektilla on kattavampi suunnitelma. Seuraava vaihe on pääsuunnittelu. Silloin laaditaan pääpiirustuksia, jotka yhdessä muiden asiakirjojen kanssa liitetään rakennuslupahakemukseen. Pääpiirustuksia voidaan myös kutsua rakennuslupapiirustuksiksi. Kun rakennuslupa on myönnetty, voidaan laatia selkeät ja yksityiskohtaiset piirustukset ja työkuvaukset, sekä yksityiskohtaiset ohjeet käsityöläisille ja urakoitsijoille.
 

Rakennusprosessi

Rakennusprosessiin osallistuvalla on suurempi mahdollisuus vaikuttaa rakennuksen lopputulokseen ja laatuun, mikäli tuntee prosessin vaiheet ja sen osa-alueet.
Otsikon "Suunnittelu" alla mainitaan eri vaiheet; Luonnossuunnittelu, pääsuunnittelu ja yksityiskohtasuunnittelu. Nämä eri vaiheet yhdistetään asiakirjaksi, tai asiakirjakokoelmaksi, joka toimii lähtökohtana seuraavalle vaiheelle. 

Projektisuunnitelma (luonnossuunnittelusta) 
Rakennuslupa (pääsuunnittelusta) ja 
Urakointiohjelma (yksityiskohtaisesta suunnittelusta). 

Näiden asiakirjojen luettelointi tässä järjestyksessä helpottaa rakennushankkeiden hallintaa ja seurantaa.

Rakennusprosessiin osallistuvat henkilöt jaetaan viiteen eri luokkaan tehtävästä riippuen; Käyttäjä, omistaja, suunnittelija, urakoitsija ja viranomainen. Kun kyse on julkisista rakennuksista, neljä viimeistä ovat alansa ammattilaisia, kun taas käyttäjä on usein maallikko. Kun kyse on yksityisistä rakennuksista, kolme viimeksi mainittua ovat alansa ammattilaisia, kun taas käyttäjä ja omistaja ovat usein maallikkoja. Maallikoiden ja ammattilaisten yhdessä tekemä projekti, vaatii paljon ymmärrystä ja sopeutumista onnistuakseen, pääasiassa ammattilaisilta. Tämä koskee erityisesti alaan liittyvän sanaston ja ilmaisujen käyttöä.

Rakennusmenetelmät ja materiaalit

Yleisesti ottaen rakennuksen rakentaminen voidaan kuvata kolmella eri menetelmällä; paikallinen rakentaminen, elementtirakentaminen ja moduulirakentaminen. Rakennuskokonaisuudessa menetelmät voidaan yhdistää. Paikallinen rakentaminen on, kun paikan päällä kiinnitetään tai asennetaan pienempiä rakennusosia, kuten lautoja, lankkuja ja tiilejä rakennuspaikalla seinän tai alapohjan luomiseksi. Alapohja on vaakatasossa oleva rakennusosa. Lattiaa kutsutaan alapohjaksi ja kattoa yläpohjaksi. Kerroksien välissä vaakatasossa olevaa rakennusosaa, joka toimii sekä lattiana että kattona, kutsutaan välipohjaksi. Elementtirakentamisessa yhdistetään suuremmat elementit toisiinsa huoneen luomiseksi, esimerkiksi neljä seinäelementtiä ja alapohja. Moduulirakentamisessa liitetään kokonaiset huoneet toisiinsa ja luodaan rakennus.

Rakennusmateriaalit ovat melko monimutkaisia aiheita, sillä uusia materiaaleja keksitään jatkuvasti. Homogeenisten materiaalien lisäksi on olemassa erityyppisiä komposiittimateriaaleja, jotka ovat tuotteita, joissa yhdistetään erilaisia materiaaleja eri ominaisuuksien saavuttamiseksi. Asian helpottamiseksi, en käsittele tässä niitä. Rakennusaineiden luomiseen käytetään periaatteessa kolmea erityyppistä materiaalia; orgaanista, mineraalipohjaista ja öljypohjaista. Orgaaniset ovat luonnossa kasvavia materiaaleja. Mineraalipohjaiset ovat materiaaleja, joita valmistetaan tai tallennetaan mineraaleista, yleensä kaivostoiminnan kautta. Öljypohjaiset materialit valmistetaan raakaöljystä, joka pumpataan maasta. Orgaaniset materiaalit ovat uusiutuvia ja hygroskooppisia. Hygroskooppinen materiaali imee ja vapauttaa kosteutta.
 

Rakennus ja ilmasto

Ympäri maailmaa Ihmiset luovat rakennuksia, joiden tehtävänä on tarjota suojaa ympärillämme olevalta ilmastolta. Täällä pohjoismaissa rakennamme rakennuksia, joihin halutaan suotuisa ympärivuotinen ilmasto sisätiloihin, sateesta, kylmyydestä, lumesta, tuulesta ja auringonpaisteesta huolimatta.

Pohjoismaisessa ilmastossamme, jossa pidämme noin 20 asteeen lämpöä sisätiloissa ympäri vuoden, sisäilman kylläisyysaste on korkeampi kuin ulkoilman noin 360 päivää vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että niinä päivinä kosteus pyrkii virtaamaan ilmavaipan läpi ulkopuolelle. Voimme rakentaa rakennuksia, jotka ovat suljettuja tai avoimia tämän kosteusvirran suhteen. 

Rakennuksen osat, jotka erottavat ulkoilman sisäilmasta, kutsutaan ilmavaipaksi. Jos käytämme orgaanisia materiaaleja ilmavaippaan, meillä voi olla diffuusio-avoin rakenne, koska orgaaninen materiaali imee ja vapauttaa kosteutta. Jos käytetään epäorgaanisia materiaaleja, ilmavaippa on rakennettava diffuusionkestäväksi käyttämällä tiivistä diffuusioestettä.

Auringon ei pitäisi aiheuttaa epäsuotuisia olosuhteita rakennuksillemme täällä pohjoismaissa, mutta erityisen suuret aukot, tai runsas määrä aukkoja etelään suuntaan, saattavat lisätä jäähdytyksen tai ylimääräisen auringonsuojauksen tarvetta. Luonnollinen suoja auringon säteiltä saadaan istuttamalla lehtipuita sopivalle etäisyydelle ulkoseinästä. Heikot auringonsäteet läpäisevät puita talvella, mutta kesällä lehdet suojaavat voimakkaammilta auringonsäteiltä.
Tuulta vastaan rakennus varustetaan tuulensuojalla. Tuulensuojalevyjä on erityyppisiä. Materiaalivalinnasta huolimatta on tärkeintä varmistaa, että liitokset, levyjen välillä ovat tiiviit. Sama koskee ulko- ja sisäkulmien rakenteita.

Pitkäikäisen, terveen rakennuksen suurimmat uhat ovat Kosteus- ja vesivahingot. Rakennus täytyy suojata sateelta. Silloin ajatellaan yleensä kattoa, mutta tämä koskee myös ulkoseiniä, sekä erityisesti hankalia paikkoja, joissa ulkoseinät ja kattorakenteet kohtaavat. Riippumatta siitä, mistä materiaalista katto on rakennettu tai rakennetaan, on tärkeätä ymmärtää materiaalin rakennetta ja miten sitä tulisi hoitaa, sekä mistä riskirakenteet ja vuotokohdat yleensä löytyvät. Kun katto on ehjä, on paljon helpompaa suojata rakennuksen muita osia kosteudelta. On tärkeätä, että katto on tiivis, sillä kosteus on yksi suurimmista uhista terveelle rakennukselle. Yhtä tärkeätä on, että kouru ja viemäriputket ovat ehjät ja toimivat hyvin ja että rakennuksen lähin maanpinta johtaa veden ulospäin rakennuksesta. Perustus, jonka päällä koko rakennus makaa, on jatkuvassa kosketuksessa enemmän tai vähemmän kostean maaperän kanssa, ja siksi täytyy valita perustukselle oikea materiaali ja rakenne.

Kun käsittelemme nyt ilmastoa, se ei koske vain rakennuksen erityistä ilmastoa, vaan myös yhteistä ilmastoamme ja kuinka jokainen rakennus vaikuttaa siihen. Valitsemme pääasiassa rakennusmateriaaleja, jotka ovat uusiutuvia ja vaativat vähäistä energiankulutusta tuotannossa, kuljetuksessa ja jalostuksessa. Tässä suhteessa "vihreä kultamme", on yksi tärkeimmistä materiaaleista. Pohjoismaissa meillä on puita. Pohjoismaissa osaamme jalostaa puuta. Käyttäkäämme siis ensisijaisesti puuta rakennustuotannossamme.